Markkinoiden historiaa

Hartolan markkinoiden alkutaival on pestuumarkkinoissa, joita on vietetty ainakin 1800-luvun alkupuoliskolta aina 1930-luvulle. Syyskuun ensimmäisenä ja toisena sunnuntaina hartolalaiset viettivät pestuutapahtumaa jumalanpalvelusten yhteydessä.

Vuosisadan vaihteessa vakiintui syyskuun ensimmäinen lauantai Hartolan markkinoiden ajankohdaksi. Aluksi markkinat pidettiin Hartolan vanhankirkon kohdalla Koskipään ja Echon kartanoiden teiden risteyksessä. Kun myyjät alkoivat myös kaupitella eläimiä markkinoilla, siirtyvät ne Koskipään pellolle ja tienvarteen lähemmäksi kartanon rakennuksia. Koskipään pellolta markkinat siirtyivät Hietalan eli Vesasen kohdalle 1900-luvun alussa.

Vuonna 1936 kunnanvaltuusto anoi Kauppa- ja teollisuusministeriöltä lupaa järjestää eläintenmyynti- ja toripäivät. Ministeriö myönsikin oikeuden järjestää eläintenmyyntipäivät, joilla sai myydä myös maa- ja karjataloustuotteita sekä kotiteollisuustavaroita vuosittain syyskuun ensimmäisenä lauantaina.

Ensimmäiset viralliset ja luvalliset markkinat olivat syyskuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1937. Markkinat siirtyivät Vesasen kohdalta markkinakentälle eli alueelle missä nykyisin markkinoita vietetään.

Virallisessa Helsingin yliopiston julkaisemassa Almanakassa Hartolan markkinat mainitaan samoin ensimmäisen kerran vuonna 1937. Hartolan markkinat oli sijoitettu Eläinmarkkinoiden kohdalle, jossa ne säilyivät aina vuoteen 1982. Vuodesta 1983 Hartolan markkinat ovat olleet otsakkeen Markkinoita alla. Tuolloin markkinat paisuivat nykyisiin mittoihinsa eli Suomen suurimmiksi maaseutumarkkinoiksi.

Markkinakansaa Hartolaan tulee pääasiassa lähialueilta, mutta aina naapurimaita myöten. Markkinoille kokoontuvat niin hartolalaisten sukulaiset kuin tuttavat samoin vapaa-ajanasukkaat tuttavineen. Kaikkiaan markkinaväkeä kertyy Hartolan keskustaan yli 30 000 henkeä ja yli 500 kauppiasta.

Vesa Järvinen